Kesän 2015 retki tehtiin Hämeenlinnan seutuville, osallistumalla Lepaan puutarhatapahtumaan sekä vierailemalla Ilorannan matkailutilalla.
Bussi Lohjan kirkolta lähti klo 9.00, mukanaan noin 30 jäsentä (mukana oli pari ei-jäsentäkin).
Ensimmäinen kohde oli, pienten kiemuroiden jälkeen, Lepaan puutarhakoulu ja sen alueelle pystytetty Lepaa 2015 -puutarhatapahtuma.
Aika paljon oli erilaisia koneita näytilla, ehkä enemmän kuin kasveja.
Hieno säleikköön kasvava omenapuu puutarhaoppilaitoksen seinässä.
Erilaisia näytöksiä pitkin tapahtumaa, kuvassa nainen tekee vihanneksista koristeita.
Lepaalta lähdettiin kohti Ilorannan maatilamatkailupaikkaa. Hauhon pitäjässä sijaitseva, jo vuodesta 1938 elokuvaväkeä majoittanut, tila oli säilyttänyt vanhaa pihapiiriään upealla tavalla.
Tässä ryhmä kuuntelee vakavana nuoren isännän kertomusta tilasta ja sen historiasta, tutustumiskierroksen alkuun.
Vanhaan talliin oli rakennettu juhlatila, jossa oli vanhoja esineitä rekvisiittana seinillä.
Lapset oli otettu hyvin huomioon pihan suunnittelussa. Oli kioskia, liukumäkiä, hiekkalaatikoita, keinuja, ja monikäyttöinen Ilotalo.
Tilan maat ulottuivat läheisen järven rantaan, jossa oli sauna ja joitain aittoja. Matkalla rantaan oli myös aitauksessaan lainalehmä naapurista, joka kaipasi seuraa ja saikin rapsutuksia usealta.
Hämmästyksen kohde oli kivien ja kallion päällä kasvava mänty.
Humalakasvuston peittämä portti.
Hieman kauempana, kuntoreitin varrellakin oli lisää eläimiä. Nämä rauhalliset lampaat ja viereisessä aitauksessa olleet kaksi sikaa.
Uusiin majoitustiloihin oli satsattu. kaksikerroksisen rakennuksen yläkerrassa olevat huoneet oli nimetty omenalajikkeiden mukaan. Tämä siksi, että rakennus oli tehty vanhan omenatarhan päälle.
Alakerrassa oli kuntosali ja iso monitoiminen tila, jossa järjestetään jumppaa/joogaa/ym. ryhmäliikuntaa.
Erittäin maittavan ruokailun jälkeen ryhmä lähti paluumatkalle, mieli toivottavasti hieman avartuneena ja vatsat ainakin täysinä.
Onkohan tämä pariskunta Ilorannan vakioväkeä, kun näyttävät istahtavan maisemaan niin kovin hienosti 🙂
Kuvat ja teksti: Katja Ranta 2015